Tell me why this world is a mess...

...Tell me what I'm ought to do...

And I wanna see what it's all about
And I wanna live, wanna give something back

Don't tell me that it's over
It's only just begun

Don't tell me that its over
Or that the song is sung
The song is sung

All the money in the world
Would never set all the wrongs to right

All the fire in the world
Would never set my heart alive

I dream of a day when its all gone away
And the sun is shining bright

I dream of a day when its all gone away
But dreams are for night

Don't tell that its over
Please I'm on my knees I'm beggin you to stop
It's over please I'm on my knees I'm beggin you to stop

...
Don't tell me that it's over
It's only just begun
Don't tell me that it's over
Or that this song is sung
The song is sung

Minun päivät Artsin hoitajana on nyt ohitse, hepparainen sai tänään uuden hoitajan. Toki saan edelleen auttaa Artsin kanssa ja touhuta välillä sen kanssa, mutta eihän se ole sama asia. Asia menee näin, koska lähden silloin vuodenvaihteen jälkeen työssäoppimaan taas kolmeksi kuukaudeksi, ja täytyyhän hevosella silloinkin hoitaja olla. Mutta silti.. please don't tell me that it's over...

Käytiin eilen Artsin kanssa keskiviikkokisoissa, aiheena esittäminen. Kisat oli vähän myöhässä, letitin nopeammin kuin mitä oletin ja oli paljon enemmän osallistujia kuin mitä arvelin, joten oripoika pääsi kärsivällisyystreeniin kun sai odotella tuntikaupalla ;) Superfiksusti se kyllä olikin! Verryttelyalueella äärettömän fiksu vaikka kiimaisia tammoja oli useampi paikalla. Meidän vuorolla (viimeisenä) Artsia vähän jännitti, outo tilanne ja kaikki kaverit olivat kaukana Haimin toisessa päässä. Ihan hyvin meni enivei, vain kerran rikkoi laukalle :D Pisteitä 26,5/30. Saatiin palkinto parhaasta valmistelusta (hevosen puhtaus, siisteys, letitys yms..)! Mukavaa oli joka tapauksessa ja kivaa, että nuo näyttelyharjoitukset järjestettiin. Vähän meni myöhään, mutta se on vallan normaalia.

Hyvät letit sain pörröharjaan vaikka itse sanonkin!

Oikeanpuolemmaisessa kello on jo paljon ja on selvitty takaisin (pimeään) talliin. Iloinen hoitaja ja nälkäinen (ja jo kärsimätönkin) hevonen! Ruusukin olisi muka maistunut :D

Ja me tosiaan saatiin palkintojakin, jee! Näyttelyohjat ja nätti ruusu. Arvostelu myös ihan paperilla. Eniten ilostutti kuitenkin se, että tuomarina toiminut opettaja totesi Artsista, että tuolta hevosen pitää näyttääkin ;)

Vähän karvainen kaveri! Ensin juoksuttelin Bn pyörössä, kävin sitten köyden päässä pään myötäyksen ja väistämiset ja äänipyynnöt vielä läpi, samoin kuolaimesta myötäykset.

Sitten ratsaille! Ensin pyörössä ja kun totesin, että toimii niin lähdettiin vielä vähän maastoilemaan eli rentoutumaan. Lunta!

Seltsubiitti oli mukana seurana. Ja paljonpaljon lunta. Ei mulla muuta, painun tästä nukkumaan...

Loppui kevät, meni kesäkin ja loma myös, töissä ja tallilla. Työssäoppiminen Rauhala Ranchilla mukavasti siihen putkeen, vähän lisää lomailua sijoittuen Kreikkaan ja sen jälkeen on ehtinyt olla jo muutama viikko kouluakin. Olen maailman ahkerin tämän blogin suhteen. Ainakin melkein.

Tosiaan, elämä jatkuu taas Ypäjällä. Hoidettavien määrä on kutistunut huomattavasti, enää ovat Artsi ja Lalla, eli siihen on palattu mistä lähdettiinkin. Käy minulle, on kummallista mutta mukavaa elää suht kiireetöntä elämää. Molemmille heppasille kuuluu ihan hyvää, mitä nyt Artsilla oli vähän jalkaongelmaa. Lalla on edistynyt kovasti kun omistajallaan on ollut sille enemmän aikaa...

Bjarkinkin kanssa ollaan edistytty! Vähän ehkä myös takapakkia nyt viimeaikoina, olen kerran ehtinyt käymään heinäkuun jälkeen.... Mutta silti oripoika nykyinen ruunanretale toimii superhyvin! Kaikissa askellajeissa on jo ratsasteltu ja maastoiltu yksin ja kaverin kanssa. Hyvä siitä tulee kunhan kerkiää, huomenna olen menossa katsomaan, millainen karvapallo sieltä pihatosta löytyy...

Vähän on suru-uutisiakin, maailman rakkain Paavo-pappa laukkasi vihreämmille laitumille syyskuun alussa... Siitä onkin sitten yritetty jotenkin toipua (vähän huonolla menestyksellä), kauhea on ikävä.

Pappa♥

Mitäpä muuta? Koulu on helvetin rankkaa, kuolen tänne... mikä koulu? Tällä viikolla tainnut olla suunnilleen 5 oppituntia... Eilen oli yksi matikantunti (ja matikka on vaikeustasoa 1+1=2) ja sen jälkeen käytin koko loppupäivän ihan vapaaehtoisesti hevosten klippaamiseen, kuntoonlaittoon ja muuhun hoitamiseen. Ennen joulua ainut "rankka" asia on kasa näyttöjä tuolla jossain joulukuun kieppeillä, muuten lukujärjestys näyttää siltä, että voin talleilla varsin rauhassa päivät pitkät. Joulun jälkeen taas suunta työssäoppimaan, tällä kertaa kolmeksi kuukadeksi! Yritän päästä Kyralle Englantiin, jos en sinne niin sitten johonkin muualle ulkomaille. Saa nähdä mihin vielä päädyn!

Siinä nyt taisivat olla isoimmat uutiset lähiajoilta. Juuri nyt olen junassa matkalla kohti Jyväskylää, menen katsomaan jos sitä lunta olisi vielä maassa. Ypäjällä satoi tasan kaksi hiutaletta ja muuten on pysytty rännässä...

Tätä odotellessa!

Hoidettava.1.

sh.o. Ypäjä Artsi

"Artsi"

Hermeli - Montsaana

Artsi on aivan täydellinen mies. Ainut vika on hankuriongelma. Ukkeli on iso ja vahva ja juuri sopivan pörhö oriksi, kuitenkin oikeasti kiltteyden ruumiillistuma kun siihen vähän tutustuu. Artsissa on paljon tekemistä, se rakastaa rapsutuksia ja ruokaa. Ja minä rakastan heppaa ihan liikaa ♥

Artsin hoitamiseen kuuluu, no, kaikkea. P vain ratsastaa sillä, minä laitan kuntoon ja hoidan pois, hoidan hankurijutut, rivit ja kaiken sellaisen, pidän siistimisestä huolta, harjaan ties kuinka monta kertaa päivässä (koska Artsin pitää aina kiiltää ;)), huolehdin kengitykset, taluttelen/käytän kävelykoneessa jos P ei ehdi ratsastamaan, putsaan varusteet joka päivä, korjaan ne jos ovat rikki ja haen tarpeen mukaan uusia. Pidän huolta, että Artsilla on aina ja kaikkialla kaikki mahdollisimman hyvin!

Artsihan siis on se minun ihan alkuperäinen nimikko. Tarkastuksista saatiin hieno rivi puhtaita kolmosia!

ps. Pääsin viime keskiviikkona ratsastamaan Artsilla! One of the happiest days of my life! Maastossa käytiin jeejee oli ihan mahtavaa.

Hoidettava.2.

fwb.t. Ladonna

"Lalla"

Lados BRD - Miradonna

Vaikka Lalla on "puhdas hevonen", on se ponikokoinen ja luonteeltaankin niin poni kuin voi olla. Täys akka suoraan sanottuna :D Mutta kunhan välit on selvitelty niin Lalla on miellyttävä kaveri, mitä nyt välillä pitää aina testailla, että onko pakko. Ponimaisuuteen tietysti kuuluu myös kaiken mahdollisen syöminen (olkipelletti on esim. tosi hyvää!!) ja lihominen jo ruuan nähdessään...

Lallan hoito on pitkälti varusteiden ja ponin puhtaana&ehjänä pitämistä. Ponskin käyn aina joka päivä viimeisenä hoitamassa, joten kello näyttää joskus jo lähemmäs kymmentä kun lähden 5-tallista... Hoitamiseen kuuluu myös aina välillä liikuttamista, maasta ja selästäkin.

Hoidettava.3.

fwb.r. Ypäjä Versace

"Vertti"

Fair Play BRD - For Dreaming

Vertti on vähän hassu. Toisaalta se on hyvin herkkä ja arka, mutta välillä taas hyvinkin jääräpää ja vänkää vastaan ihan kunnolla. Hieno hevonen joka tapauksessa. Parhaimpiin puoliin kuuluu se, ettei Vertti pelätessään rupea riehumaan tai sinkoilemaan, vaan jähmettyy vain odottamaan, että joku pelastaa.

Vertin kanssa olen päässyt kisareissuunkin ja saanut muutenkin tehdä kaikenlaista - liikuttaa maasta ja selästä, laitella kuntoon milloin mitäkin varten ja huolehtia hepasta ylipäätään. Vertti on aika symppis kaveri jonka kanssa on kiva hengailla. Ja supersuper kiltti!

Hoidettava.4.

sh.t. Ypäjä Upea

"Upea"

Kelmi - Montsaana

Upea the superponny! Piensuokkikokoa ison hevosen sydämellä. Lihoo nähdessään ruokaa ja mahasta sen huomaa. Maailman paras ratsastaa ja mahtava maastokaveri. Hankuri kylläkin, mutta muita vikoja ei sitten löydykään. Upeaa olen saanut liikuttaa aika paljonkin ja muutenkin on tullut tosi paljon touhuttua sen kanssa.

JATKUU...... kunhan kerkiää ;)

Vertin kisareissu meni oikein kivasti, heppa matkusti hyvin urheasti ensimmäistä kertaa elämässään. Suostui vielä kotiinkin päin nousemaan koppiin ihan kiltisti, vaikka menomatkan olikin ollut aika kauhuissaan hiestä ja tärinästä päätellen... Hiljaa oli kuitenkin ja tyytyi kohtaloonsa metallihirviön sisällä.

Koulukisat siis, Vesilahden Ratsastuskoululla. Vertti meni jonkun VaB luokan, en nyt muista minkä ja oli radallakin yllättävän rento, hieno ponny. Kuvia ei tarttunut matkaan kun ei ollut kameraa mukana enkä kyllä olisi mitään ehtinyt kuvaamaankaan.

Elämää on sekoittanut kovasti tällä viikolla 3-tallin tyhjentäminen (kisavieraita varten) -> kaikki hoidettavat asuvat nyt väliaikaisesti 2-tallissa. Muille asia on ollut ihan fine, mutta Artsi on käynyt enempivähempi kierroksilla... On se jo paljon rauhoittunut alusta, mutta ei vieläkään oikein oma itsensä. Karsinassa on ihan rauhassa ja pesarilla ja tarhassakin, mutta matkalla paikasta toiseen kovin hermostunut. Huutaa kuin mikäkin ori...siis onhan se ori, mutta ei se yleensä huuda :D Jospa se tästä.

Kummallinen alkuviikko on ollut kun ei ole tullut ratsasteltua ollenkaan, mutta huomenna se asia korjaantuu kun pääsee maastoilemaan Upealla tai Vertillä, jee! Uusien kuvien puutteessa voisin lätkiä maastoestetunnista pari kuvaa, hyppelin silloin (pari viikkoa sitten) Turskalla (joo ihan oikeasti, hevosen nimi on Turnipsi ja sitä kutsutaan Turskaksi...kuka hullu näitä keksii). Oli kivaa! (ps. mulla oli ensimmäistä kertaa ikinä turvaliivi päällä. Oli kummallista.)

jos vaikka opettelisi kannattelemaan niitä käsiä...

ilmeisen vakavaa touhua :D

viimeisessä  feat. Julmis & Urre

Kevät on kyllä mennyt järjettömän nopeasti. On ollut asuntolasta toiseen muuttoa (Lumme -> Kullero), noita uusia hoidettavia, remppalinjan pääsykoe, ratsastuksen näyttö, kaikki nimikkotarkastukset on jo pidetty (puhdas rivi kolmosia whopii!)... Ratsastettavia on ollut ihan mukavasti. Jojotsua liikuttelin aika paljon ennen kuin se lähti kesäksi takaisin Keski-Suomeen, parina viikonloppuna maastoilin supermahtiponi Gazebolla, Lallaa joskus väillä, Upeaa paljon (mahtiponny, tänäänkin treenailtiin ensin vähän tyhjässä Haimissa ja sit maastokaasuttelua...), Verttiä ja 3-tallista aina jotenkin ilmestyy noita liikutettavia... Syksyn tuska siitä, ettei ole ratsastettavia on vaihtunut vähitellen tuskaan siitä, missä välissä kaikki ehtisi liikuttaa :D

Ensi viikolla tulee tietoa työssäoppimisesta (eli mihin pääsee). Kyralle olisin alunperin halunnut, mutta meidän toppi on tyhmään aikaan eikä sinne silloin pääse... Arvoin sitten yhden Espanjalaisen paikan ja Sillgrenin Teijan tallin välillä, kunnes näin Teijaa tallilla raspaamassa heppojen hampaita ja totesin, että mitä helvettiä minä tässä mietin, kakarasta asti olen jumailoinut sen naisen hevostenkäsittelytaitoja! Suht todennäköisesti syksy meneekin sit Rauhala Ranchilla. Hope so. Pakko!!

Ööää mitäpä muuta. Kotonapäin olen kuitenkin ehtinyt välillä käymään. Bjarkin kanssa homma etenee hitaasti (koska ehdin tehdä töitä sen kanssa kuukauden välein...) mutta mahtavasti! Liikkuu eteen ja taakse ja sivuille ja pysähtyy kun pyytää ;) Ja itte taas opeteltiin, lol jotkut avustajat, ei mulla oo. Ensi kerralla pyörössä, sitten maastoon ja siitä seuraavalla voisi ravailla. (Bjarkihan on siis saanut opetella melkein kaiken maastossa, koska se tuntuu olevan sille kovin helppoa. Liikkeellelähdöt esim tehtiin siellä myös...). EGtä oon käynyt välillä ratsastamassa ja yyh. Siitä on tullut ihan vanhus. :( Missä on se hieno tanssiva ruutitynnyri? Pavetskiputella oli vähän saikkuilua tuossa keväämmällä, mutta nyt kaahaillaan taas onnellisesti ilman satulaa ympäri metsiä!

Tänään oli ohjelmassa tosiaan Upean ja Yön ratsastelu (jälkimmäisen kanssa vähän jumppailua Wanhassa), Artsin taluttelu (ekaa kertaa ja voi miten kiltti mies!), Vertin kuntoonlaittoa ja ihan yleistä heppojen hoitelua (magneettiloimea, hieromista, harjaamista, varusteiden hinkkaamista ja liian paljon lämppäreitä ja kylmäpatjoja...). Kiireinen vapaapäivä koulusta niinkuin aina! Huomenna aika samanlaista ja illalla Verttiä hoitamaan kisareissulle paikkaan x, ei voi muistaa mihin on menossa :D Starttaa vasta kasin pintaan illalla, voi kuolema...

Että sellaista tänne! Voisin jatkossa yrittää vähän ahkeroitua ja vaikka huomenna kantaa kameraakin mukana! ;)

Bjarki on niiiiin hirmuisen pelottava ja kamala ja aina lähtee lapasesta ja kaikkea :) Joo-o, että voikin pieni mies olla niin fiksu. Oppii kaiken kerrasta. Oli mukavaa viime viikolla hengailla sen kanssa, valjastaa irti pihassa ja käydä ajolenkeillä ja mikä parasta, tehdä selkäännousuharjoituksia! Sujuivat erittäin hyvin ;) Aiemmin on tietysti jo totuteltu tuoliin ja sen ympäriinsä lentelyyn, sekä siihen, että keikun mahallani selässä. Nyt Bjarkin selkään voi kiivetä kummaltakin puolelta ja tulla alas miten päin vain ja heppa ei sano mitään, seisoo vain kiltisti paikoillaan. Hieno mies ♥

Bjarkin kanssa ei tarvitse koskaan tuskailla, että hitto kun en tajua tai kun poni ei toimi. Olen ollut kakaran kanssa niin monta tuntia yhdessä ja tehnyt niin paljon kaikenlaista, että tunnen sen erittäin hyvin, ja se minut. Bjarkin kanssa kaikki on kivaa, helppoa ja hauskaa. Uusien asioiden opettaminen pikkuorille on parasta tekemistä mitä keksiä saatan. Voi kun sen vain saisi koululle :P

RakasparasBjarkiponinpallura ♥

Täällä (Ypäjällä, opistolla) on toisaalta niin ihanaa olla. Toisaalta taas joka päivä sattuu nähdä hevosia pakotettavan tekemään kaikkea. Sellaista, minkä voisi johtamalla opettaa hevosen käsittämään ilman minkäänlaista väkivaltaa. Tuntuu, että ihmiset täällä turtuvat ja sokeutuvat ja eivät enää välitä. Mitä jos minäkin sokeudun? En huomaa enää, että hevosten on paha olla ja ne ovatkin pelkkää massaa, eivät yksilöitä ja teen mitä itseäni huvittaa. Eihän niin vain käy? Nojaa, ei nyt sentään. Jos kävisi, Jenny: vie mut hoitoon tai ammu suoraan!

Osa omista ajatuksista, tai no, melkein kaikki, on niin suuressa ristiriidassa joihinkin asioihin mitä meille opetetaan, että sulattelu on vähän vaikeaa. Koitan vain tehdä omalta osaltani asiat oikein ja yrittää olla näkemättä ihan kaikkea sitä pahaa, mitä kanssaopiskelijat ja mahdollisesti jotkut henkilökunnastakin tekevät. Yritän vain ymmärtää muidenkin kantoja ja mielipiteitä ja samalla noita hevosia, kuunnella mitä niillä on sanottavana ja tehdä parhaani, että niiden olisi hyvä olla. Jos niiden on hyvä olla, on minunkin.

Torstaina lomille hui! Vastahan oli edellinen loma... Sitä ennen vielä ajoa, valjasverstasta ja satunnaisesti jotain muutakin välissä. Ja ruokaa omnomnom. Täällä on maailman parhaat aamupalat, joka aamu vastaleivotut sämpylät ja niin paljon kaakaota Tazza-koneesta kuin jaksaa juoda omnomnom... ♥

Kauhea ikävä ratsastamaan EGtä. Täytynee laittaa sen omistajalle viestiä, josko heppaa voisi saada lomalla lainaan... Tuli katseltua kuviakin papparaisella ratsastelusta ja voi että. Tahtoo treenaamaan!

EGn kanssa tammikuu 2012 ♥

Ja jospa sitten palaisin niihin 40 päivän kuviin vuodelta nakki.. :D

Päivä 17 kuva huoneestasi: is never gonna happen, koska kuvien ottaminen vaatisi liikaa. Tai ehkä myöhemmin. Kaksi huonetta pitäisi joka tapauksessa kuvata, kotoa ja opistolta.

Päivä 18 kuva suosikki vaatetyylistäsi

On huomattava kuinka kätevää on rakastaa lyhyitä hameita ja korkokenkiä ja tallitöitä. Ne sopii niin täydellisesti yhteen. Aina kuljen kivasti tallissa sukkahousuissa mitä.

Päivä 19 kuva joka kuvaa elämääsi

Ei lisättävää.